Euroopan komission julkaiseman uusimman makrotaloudellisen näkymän mukaan Itävallan ennustetaan kohtaavan kolmannen peräkkäisen taloustaantuman vuonna 2025. Maan taloudellista suorituskykyä haittaavat edelleen vaimeat investoinnit, kotitalouksien kulutuksen hillitys ja viennin heikkeneminen, joita kaikkia haittaa kansainvälisen kaupan jännitteiden kasveminen. Itävallan reaalisen BKT:n odotetaan laskevan vielä 0,3 prosenttia vuonna 2025 yhden prosentin supistumisen ja 1,2 prosentin vuonna 2024 jälkeen.
Pitkittynyt talouden taantuma johtuu useista rakenteellisista ja suhdanneluonteisista paineista, mukaan lukien teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen kohonneiden energiakustannusten ja nousevien yksikkötyökustannusten vuoksi. Pelkästään vuonna 2024 teollisuustuotanto laski 5,4 prosenttia, kun taas tavaravienti laski 5,9 prosenttia. Myös tuonti laski 7,1 prosenttia, mikä lievensi osittain kaupan epätasapainoa. Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan hieman vuonna 2025 kahden vuoden supistumisen jälkeen. Edellisenä vuonna kirjattujen reaalitulojen kasvun ja kertyneiden kotitalouksien säästöjen asteittaisen vapautumisen odotetaan tukevan kulutusta.
Itävallan hallituksen suunnittelemasta julkisen talouden vakauttamisesta huolimatta kulutus todennäköisesti hyötyy parantuneesta ostovoimasta ja inflaatiopaineiden hellityksestä. Investointien ennustetaan kuitenkin heikkenevän edelleen, erityisesti teollisuudessa, jossa alhainen kapasiteetin käyttöaste hillitsee edelleen laiteinvestointeja. Sitä vastoin rakennusinvestointien ennustetaan elpyvän maltillisesti, mitä tukee asuntolainojen korkojen marginaalinen lasku. Näiden parannusten ei kuitenkaan odoteta kompensoivan laajempia taloudellisia haasteita.
Teollisuussektorin kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on edelleen merkittävä rajoite, varsinkin kun samankaltaisia heikkouksia esiintyy laajemmin Euroopan valmistusteollisuudessa. Vienti Yhdysvaltoihin , Itävallan toiseksi suurimpaan vientimarkkinaan, kasvoi vahvasti vuonna 2024 ja sen osuus oli 8,5 prosenttia kokonaisviennistä. Kasvavien kaupparistiriitojen odotetaan kuitenkin rajoittavan lisäkasvua, mikä aiheuttaa lisäriskejä viennin kehitykselle tulevana vuonna. Julkisen talouden indikaattorit ovat edelleen paineen alla, ja julkisen talouden alijäämän ennustetaan ylittävän 4 prosenttia suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2025 että 2026.
Velkasuhteen odotetaan pysyvän yli 80 prosentissa ennustejaksolla, mikä heijastaa jatkuvaa finanssipoliittista rasitusta rajoitetun tulojen kasvun ja korkeiden menovaatimusten keskellä. Euroopan komissio odottaa positiivisen kasvun palaavan vuonna 2026, jolloin BKT:n ennustetaan kasvavan 1 prosentilla. Elpymistä todennäköisesti vauhdittavat kotimaisen kysynnän vahvistuminen ja investointien maltillinen elpyminen. Jatkuvien kaupan epävarmuuksien odotetaan kuitenkin edelleen jarruttavan Itävallan yleistä talouden vauhtia. – MENA Newswire News Desk.